Minäkö perunanviljelijä?

Kasvoin kuin muutkin suomalaiset. Peruna oli merkittävin kasvis ruokapöydässämme. Äitini oli aktiivinen Martta ja pikku hiljaa ruokapöytäämme hiipi muitakin vihanneksia. Mutta peruna oli numero yksi.

Suomalaiset söivät keskimäärin 52,3kg perunaa vuonna 2012. Me emme syö kuin arviolta 20kg/henki. Arvio tuntuu pieneltä, kun ajattelee viime vuoden viljelmiämme. Perunalajikkeita oli nimittäin ennätysmäärä.

Timoa olen aina viljellyt varhaisperunaksi ja joinain vuosina se on ollut ainoa viljelty lajike.
Siemenen olen saanut vuosikausia naapuriltani Arvilta ja sittemmin hänen tyttäreltään Ullalta.

Ensimmäiset uudet perunat söimme viime kesänä 9.6.

Timoa

Siikli on hyvä ruokaperuna, jota olen viljellyt hyvin harvoin. Nyt on hiukan omaa siementä tulevalle kesälle.

Ruotsalainen manteliperuna on herkkua ja mukulat ovat kauniita. Lajike oli aivan uusi minulle. Ensi kesä näyttää, josko siitä tulisi vakituinen kumppani.

Ruotsalainen manteliperuna

Parsaperuna on maukasta ja vaimoni mukaan siitä tuli "parasta ikinä" perunasalaattia. Mukulat voivat olla "hassuja" ja ainakin työläitä kuoria.

Parsaperunoita

Inca Bella oli myös hyvän makuista ja kauniin väristä, mutta taidan jättää sen pois valikoimistani.

Inca Bella

Ooppera on loistava, hiukan jauhoinen ruokaperuna ja sitä olemme tänä talvena syöneet eniten. Loistavaa siementä sain Saarisilta, Saarisen luomutilalta

(https://www.facebook.com/MunkkilanLuomutila/?fref=ts)

Ooppera

Akvilasta en osaa sanoa mitään muuta kuin, että sen viljely meni pommiin viime vuonna. Toivottavasti ystävilläni onnistui.

Akvila

Rymättylän punainen oli sitten oikeastaan syypää lajikkeiden runsauteen. Se ansaitsee sitten ehkä oman sivunsa joskus myöhemmin. Sitä ei ole tietojeni mukaan enään kuin neljällä viljelijällä Rymättylässä sekä Kuralan kylämäessä.